Kokofata
Kokofata on maalaiskunta ja sen keskuskylä Kayesin alueen Kitan piirissä Malissa. Se sijaitsee piirin lounaisosassa noin 60 kilometriä Kitasta länteen. Kunnassa on 22 100 ja keskuskylässä 4 700 asukasta (vuonna 2009).
Kokofatan kunta rajoittuu pohjoisessa Kitan piirin Kobrin ja Tambagan, idässä Bougaribayan ja Gadougou I:n, etelässä Kouloun sekä lännessä Kéniéban piirin Kouroukoton ja Bafoulabén piirin Bamafélén kuntiin. Seutu on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka yllä kohoaa Konlokonron eli Kékérékouroun vuori. Länsirajalla virtaa Bafing, johon laskee sen sivujoki Balé. Sademäärä on melko korkea ja kasvillisuus runsasta.
Kuntaan kuuluu 17 kylää. Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja ja fulbeja. Bozot harjoittavat vesistöjen varrella kalastusta.
Kokofatan kautta kulkee Kitan ja Senegalin rajan välinen maantie RN24. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi ja maissi. Myytäväksi kasvatetaan maapähkinää ja puuvillaa.
Kokofatan kunta rajoittuu pohjoisessa Kitan piirin Kobrin ja Tambagan, idässä Bougaribayan ja Gadougou I:n, etelässä Kouloun sekä lännessä Kéniéban piirin Kouroukoton ja Bafoulabén piirin Bamafélén kuntiin. Seutu on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka yllä kohoaa Konlokonron eli Kékérékouroun vuori. Länsirajalla virtaa Bafing, johon laskee sen sivujoki Balé. Sademäärä on melko korkea ja kasvillisuus runsasta.
Kuntaan kuuluu 17 kylää. Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja ja fulbeja. Bozot harjoittavat vesistöjen varrella kalastusta.
Kokofatan kautta kulkee Kitan ja Senegalin rajan välinen maantie RN24. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi ja maissi. Myytäväksi kasvatetaan maapähkinää ja puuvillaa.
Kartta - Kokofata
Kartta
Maa (alue) - Mali
 |
|
| Malin lippu | |
Siirtomaa-aikoina nykyisen Malin alueesta käytettiin nimeä Ranskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuningaskunnan mukaan. Mali on Afrikan unionin jäsenmaa ja pinta-alaltaan Afrikan kahdeksanneksi ja maailman 23. suurin valtio. Maa itsenäistyi useimpien muiden afrikkalaisten siirtomaiden tavoin 1960-luvulla (vuonna 1960).
Valuutta / Kieli
| ISO | Kieli |
|---|---|
| BM | Bambaran kieli (Bambara language) |
| FR | Ranskan kieli (French language) |